KOMITI FAKAPITOA I TE TULAGA E TAU KI TE FAKATINOGA O TE FAKAILOAGA O TE TUKUATUGA O TE TU TAUTAHI KI NA FENUA MA TAGATA NOFO KOLONE
FEHILI KI TOKELAU KUPU A
FAIPULE PIO IOSEFO TUIA
ULU O TOKELAU
AHOGAFUA 23 IUNI 2008
Takitakifono - Afioga Amepaha Marty Natalegawa
Hui Mamalu o te Komiti Fakapitoa
Autou Afioga
Tautiti ma Taumalo
E tuha ai ma na tulaga o te fakaTokelau, malie mai ko ke fakafeiloaki atu au i te gagana a oku tupuna:
Tui Tokelau e...
Fanake la ki to lagi
Kaumai ko ona kai - he tai
Fanaifo ko ki to kuavao, kelekele ma ona kai - he tai
Fanaifo la ki to uluulu tena, o namo tena, ma to moana ko ma ona kai - he tai
He tai, he tai, he tai,
Tui Tokelau e....
E tuku atu pea te fakafetai ki te Atua ona ko tana puipuiga ma tana takitakiga
tenei kua mafai ai te Ulu o Tokelau ma tana kaumalaga, ma te Ulufakatonu o
Tokelau - Mr. David Payton ke papä mai i te aho nei. E fakafetai foki au ki a te
kilatou na fehoahoani ki te faiga ke lelei taku malaga ka ko i kinei au i Niu Ioka,
kae maihe te Vaega Tumau a te Malo o Niuhila ki Malo Kaufakatahi, tana Afioga
Amepaha Rosemary Banks ma tana vaega mo te lagolago mai.
Huhuga Takitakifono, muamua, kavea ko te avanoa tenei ke kavatu ai he
fakamalo ki tau Afioga ma te Malo o Indonesia i to tofiaga ki te tulaga
Takitakifono o te Komiti Fakapitoa tenei. E kavatu ai na fakamanuiaga a Tokelau
ki tau Afioga Takitakifono ma au Ofiha i toulua taimi i loto o tenei Komiti taua. E
vena foki ona kavatu e au te fakafetai a Tokelau ki tana Afioga Amepaha
Margaret Hughes Ferrari o St. Vincent ma te Grenadines, teia nae Takitakifono
taluai nei o te Komiti Fakapitoa. E vena ona fakaamanakia e au te lagolago a
ietahi malo ki te Komiti tenei, kae maihe lava te Malo o Papua New Guinea ki
tana Afioga Amepaha Robert Aisi, ko ia kua he vaega e o Tokelau, e talia ma te
fakafetai tau lagolago mai ma e fakafetai atu au ki a te koe ma to Malo.
Huhuga Takitakifono, ko te fakalima tenei o toku tu atu i mua o te Komiti
Fakapitoa i tonu tulaga Ulu o Tokelau. E ko lagona te makeke ke kakau mamao
mai i au mai Tokelau aua e ko iloa e iei na taumalo ma na tautiti iviivinaki i te tahi
itu o te kelope, i loto o te Komiti Fakapitoa e mulimuli mai ma matau mai e kilatou
na atiakega fakapolitiki a Tokelau. E iei na lagona o te Komiti tenei e ve foki lava
ko lagona o Tokelau. Ko kitatou e fuhia i ni fakanauga ma ni moemitiga ko
Tokelau ke haoloto i te faiga o ana pulepulega ma te faia o ona tonu - he
meaalofa tenei ma ni mafaufauga ka toe foki ma au ki na nuku ma na toeaina o
Tokelau ke kilatou iloa ai ko koulua, te Komiti Fakapitoa, e i kinei e kikila mai ma
te iviivinaki. Ka kikila mai pea ia Tokelau ki te Komiti Fakapitoa i tana tu tautahi
ma tana fakahinoala ma e tuha ai ko te fakaheaia o faiga fakakolone i na fenua
ma tagata nofo kolone.
Huhuga Takitakifono, e fia tufa atu e au ki te Komiti tenei ni itu taua agai ki te
taua o te tonu a Tokelau mo he filifiliga faigamalo ma ona afiaga ki a matou
moemitiga ma o matou fakanauga.
I te fakaaganuku, ko te Taupulega te tu i te foe o faigatonu i Tokelau i loto o na
nuku takitahi. Ko kilatou e ia te kilatou te atamai, tulaga fakatakitaki ma te
aganuku teia e fakamautu ai te olaga o o matou tagata i o matou fenua taikokole,
mamao ma fakapokepoke i te lahi o augatupulaga kua teka atu. Ko na
Taupulega, ko kilatou iena e putiputia te olaga fakaTokelau - ta matou aganuku
ma a matou nofonofoga.
Ko te aho 29 Me 2004, i luga o he malamalamaga ki te tulaga o na Taupulega
ma e tuha ai ma te lagolago a te Malo o Niuhila ki te tulaga faigamalo o Tokelau,
na tuku atu ai e te Ulufakatonu o Tokelau te fakatagaga ke fakaaoga tona mafai
pulepule i lalo o te tulafono, ki na Taupulegla. E taua ke matau ko te galulue
fakatahi ma felagolagomaki o na Taupulega e tolu kua kavea ai kilatou ko te pule
katoa i Tokelau. Ona ko te kitea o na lukitau tau te atunuku ka fotu mai, na
malilie fakatahi ai na Taupulega ma tuku atu te fakatagaga e fakaaoga ai na
mafai ienei ki te Fono Fakamua. Kafai te Fono Fakamua e he nofoia, ko te Fono
mo te Malo Fakaauau, takitakifono e te Ulu o Tokelau, e fakaauau e kilatou te
malo.
Ko te aho 30th Iulai 1994 i te momoliga o te kupu a te Ulu o Tokelau ki te Komiti
tenei na ia takua ai "kua kamata nei oi mafaufau ia Tokelau ki hana filifiliga
faigamalo, fakatahi ai ma tana tulafono fakavae1 ma ko Tokelau e fofou i te taimi
nei ki he hokotaga haoloto ma Niuhila".2 Ko na kupu ienei ko te leo lava ia o
Tokelau - i.e. na Taupulega e tolu, ma te Fono Fakamua.
Huhuga Takitakifono, kua maina i te Komiti tenei ko te aho 19th Novema 2003 na
tonu ai i te Fono Fakamua, fakatahi ai ma te lagolago a na Taupulega, he malo
pulea fakalotoifale kae hokotaga haoloto ma Niuhila. Ko te tonu tenei na malilie
uma kiei te fono, ma na fakamaonia i he palota. Ko te tonu tenei e fatu kiei na
gaoioiga uma a te Malo o Tokelau i tana lagolago mo he malo pulea fakalotoifale.
Huhuga Takitakifono, e fakamoemoe au kua tuku atu e au he ata ke kitea ai e te
Komiti te mafuaaga e he malolo ai ia Tokelau i te matakupu o te malo pulea
fakalotoifale e ui lava kua lua ia taumafaiga i ni Faigapalota Fakapitoa, i toku
tulaga he takitaki e o Tokelau, ko au e tau he moe i na po aua e ko iloa e fakatali
he tonu a oku tamana mo te lumanaki o Tokelau. E talohaga atu ai au, kui atu i tau afioga te takitakifono ki te Komiti tenei ke mafaufau totoka ki te tulaga o
Tokelau.
Atonu e fakafehili e te Komiti, aihea la e heki maua ai te aofaki e manakomia ke
lagolagogia he Tokelau pulea fakalotoifale, i na Faigapalota Fakapitoa e lua na
fai. Na taumafai foki kimatou ke iloilo te tulaga tena ma e iei na matakupu na
kimatou mitea, e i loto ai na fakatohina a na tino kua olo kehe ma Tokelau ma
kua fainuku i na fenua i fafo i te hakiliga o ni olaga e hili atu te lelei. I te tahi itu
foki la e fehili ia Tokelau ma fakatahigia te fakahinoala a te Komiti, e tuha ai ko te
tulaga o Tokelau - e he lava nei te leo o o matou Taupulega ma te Fono
Fakamua fai tena ma Faigapalota Fakapitoa?
Huhuga Takitakifono, ko te fakafehili tenei kua ko lagä oioti ona ko te tulaga o
Tokelau i te fakaheaia o pulega fakakolone. E ui lava na taku leleia te faiga o te
Faigapalota Fakapitoa, e fakaalofa aua ko tona ikuga kua fehiligia ai te fatu o ta
matou nofonofoga ma a matou vaega faitonu teia e fakamautugia to matou olaga
mo te fia tupulaga. I toku loto, e taua ke vave pulea fakalotoifale ia Tokelau, aua
ko te tuai, ko te fakalevaleva foki tena o te ogohia e ko kitea ki mata o oku
tamana - na Taupulega ma te tokalahi o kilatou e lagolago ke pulea fakalotoifale
ia Tokelau. I a te au, te Ulu o Tokelau, e ko fakamakekea he Tokelau pulea
fakalotoifale fatu ki a matou nofonofoga ma a matou faiga fakaaganuku. Kua
tatau ai kimatou ke fakaaoga uma na lagona fakaTokelau ma ona vaega fai tonu.
E fofou te Malo o Tokelau ko Tokelau ke auai tutuha ma haoloto ma ietahi
atunuku o te lalolagi. E iei te tiute ma na galuega taua o te Komiti Fakapitoa ki na
Fenua Hē Pulea Fakalotoifale e ve ko Tokelau ke lagolago ma fakataunuku o
latou fakanauga. E fakanau ma fakamoemoe ia Tokelau ke pulea fakalotoifale
kafai kua totoka, talohia i te hefulu tauhaga tenei kafai foki e heai, i te hefulu
tauhaga koi mua.
Huhuga Takitakifono, i te umaga o te Faigapalota Fakapitoa o Oketopa 2007, na
malilie ai te Fono Fakamua ke toe kikila ia Tokelau ki ona manakoga ma tona
auala ki te lumanaki. Ko te vaitau tenei ke toe kikila ai, kua toe maua ai ni avanoa
mo te Malo o Niu Hila ma Tokelau ke galulue fakatahi i te atiakega o Tokelau.
Kae ki te Ulu, ko te lukitau ko te fuhia fakatahi o o matou tagata ieia na palota i
na Faigapalota Fakamua e auala tena i te faia o ni kikilaga ki o latou manakoga
tutuha. Ko te fakanauga o Tokelau i te toe tukutukutonuga o ona koa "ke fau he
Tokelau e fia nonofo ai ia tagata Tokelau ma fafia ai". Ko te Malo o Tokelau
fakatahi ai ma te fehoahoani o te Malo o Niu Hila kua galulue fakatahi ke
fakatonutonu na koa taua agai ki na vaega kua fakamuamua e Tokelau.
Huhuga Takitakifono, Ko au e fia talanoaga agai ki te fakaauauga "gali o te
felagolagomaki a Niu Hila, te Malo Tauhi". Ko Tokelau e fafia lele i tana hokotaga
ma Niu Hila. E fakafetai au ki te Malo o Niu Hila e tu mai nei i lalo o te takitakiga
a te Palemia, Tana Afioga Helen Clark mo tana lagolago fakaauau mo Tokelau vena ma ietahi pati o te Malo o Niu Hila, kua taku mai e kilatou ta latou lagolago
mo Tokelau ma na fakanauga o Tokelau ko ia ke pulea fakalotoifale.
Kua uma te tuku mai e te Malo o Niu Hila te NZ$43.1 miliona i lalo o te Lagolago
Tamaokaiga ke fehoahoani ki na atiakega o galuega lalahi ma te iloa mo te 3
tauhaga (2007/08 - 2009/10). Ko te levolo tenei kua hiki i te NZ$15miliona mai te
Lagolago Tamaokaiga i te tolu tauhaga taluai (2004/05-2006/07). Tau huhuga
Takitakifono ma na hui mamalu o te Komiti Fakapitoa, ko te levolo o te
fehoahoani ma te hokotakuau i te va o Tokelau ma Niu Hila i te vaitaimi nei e
atafia ai te tulaga o te fakatalitonugia, va lelei ma te hokotaga fakapitoa teia kua
atiake i te lahi o tauhaga o fehoahoaniga a te Malo o Niu Hila ki Tokelau.
I te Lagolago Tamaokaiga i te taimi nei, ko te NZ$4.1miliona kua fakapatino mo
na Atiakega o Galuega Lalahi a Tokelau (IDP). Ko te IDP e fakamautinoa ai te
fauhia o ni faleakoga fou, vena foki ma na galuega lalahi mo te lakuga o na uta
ieia ka fauhia i luga o na nuku. Ko te galuega foki ki te fakaleleia atili o na
tautuaga vaka mo Tokelau e holoholo manuia pea, kae e fakatalitali atu nei ki he
tonu a te Malo o Niuhila, i te kamataga o te vaiaho nei, ka kitea ai foki ni ietahi
lihohi mo Tokelau ke pa atu ki te 2010, kua maua ha latou tautuaga tau vaka.
Huhuga Takitakifono, ko te taimi nei, ko te Teugatupe Fakaleoleo a Tokelau kua
nofo mai nei i te tai NZ$35miliona. Ko te Teugatupe Fakaleoleo teia na kamata i
he tukutukuga "tala-ki-te-tala" i te va o Tokelau ma Niuhila ka kua molimaugia
kua lahi atu te foki a Niu Hila. Ko te fakaikuga o te tauhaga kua teka na tuku mai
ai e Niuhila te NZ$5 miliona. Ko te Teugatupe tenei he fakatupega mo auga
tupulaga ma e fakamautinoa ai te fehoahoaniga o te tupulaga o Tokelau i te
vaitaimi nei ki na tupulaga o te lumanaki. E fiafia foki au oi fakailoa atu ki te
Komiti, e maua foki e te Teugatupe he heleni lahi lele mai te Malo o Auhetalia i te
vaiaho kua teka. E fia kavea ai e au te avanoa tenei ke fakafetai atu ai ni na Malo
o Auhetalia ma Peletania ona ko a latou hao ki te Teugatupe Fakaleoleo a
Tokelau i na tauhaga kua teka. E hakili fehoahoani atu ai au ki te Komiti tenei ma
ietahi lala o te UN ke fakatalanoa fakahamahamanoa mo te lagolago mai a ietahi
fenua o te lalolagi ki te Teugatupe Fakaleoleo a Tokelau.
E fiafia foki au ke fakailoa atu ko na galuega mo te atiakega o te iloa ma te mafai
o Tokelau e lagolago lele e te Ofiha o te UNDP i Samoa auala mai i te takitakiga
a Ms Naheed Hague 3. Ko te lima foki o te UNDP ke lagolago ia Tokelau kua
kitea ai na heleni kua fakatatia mo na taligalu ma te atiakega o te iloa ma te
mafai i loto o na nuku. Ko te taimi nei ko Tokelau e galulue fakatahi ma na
fakalapotopotoga ienei a te iutlagi e ve ko te SPC4, USP5, SPBEA6, SPREP7,
SOPAC8 ma na lala o te UN e ve ko te UNDP - e aofia ai na Polokalame o te
Small Grants (SGP), UNICEF, WHO, UNIFEM, ma te UNESCO ki te
fakafoefoega fakalelei o te tukuatuga o na lihohi. I te fakaamanakiagia o na
lagolago mai na fakalapotopotoga ienei, e fia fakaamanakia foki e Tokelau te
mafana ma te tafapili o te lagolago e maua mai te Malo o Samoa.
Huhuga Takitakifono ka koi agai atu ia Tokelau i tana galuega ki he malo pulea
fakalotoifale, e fakaauau pea te fakaleo atu e Tokelau ona popolega ki te
fakapokepoke o tona taikole ma tona tulaga i te fafanua. I ni taumafaiga ke foia ai
na matakupu ienei, kua galue nei ia Tokelau ke fatu hana taki mo te malohiaga
ke mafai ai o matou fenua taikokole ke fakaaoga 100% mai te malohiaga
fakatenatula. Ko te galuega tenei aloa e taugata ko tona tau e tulaki mai i te
NZ$10miliona te tuku fakatahiga o te hihitemi. E fakamoemoe ia Tokelau ko te
fauhia o he tulagavae e lelei mo te hikomaga ka mafai ai e kimatou oi foia te
fakafitauli ki te taugata o te penihini, tiho mtm. E fia fakailoa atu ai e au to matou
iviivinaki ma to matou tiute i te vaega o te mafanafana o te lalolagi ma na huiga ki
te tau.
E fakaalofa lele kafai ka kamata manatunatu ki na matakupu e tau ki te he kitea o
to matou atunuku, kae e taua lele ke fakatalanoa haoloto ma lauaitele e kimatou i
he kikilaga e tatau lava ke puipui e kimatou o matou tagata e tuha lava pe hea te
tau. Ona la ko tenei, e fakatagi ai ia Tokelau ki te Komiti tenei ke kikila ko ki tenei
matakupu taua i te itu teia he popolega tau atiake mo Tokelau ka koi agai atu ia
Tokelau ki hana filifiliga faigamalo ma ke fakailoa atu ki tona 63rd o Nofoakiga a
te Fono Aoao a te UN te tulaga o Tokelau e tuha ai ko te mafanafana o te lalolagi
ma te hikihiki ki luga o te huatai kae maihe lava i na Fenua Taikokole.
Huhuga Takitakifono, ko haku toe kupu, e fia toe lea atu ai au ki te Komiti
Fakapitoa, ko na Taupulega, te Fono Fakamua ma te Fono mo te Malo
Fakaauau a Tokelau e fofou lele ko Tokelau ke fai hana faigamalo fakalotoifale.
Ko te mamafaga ma te tonu a na vaega ienei e lagolago e te 64.4% o o matou
tagata i te Faigapalota Fakapitoa taluai nei. E ko fakailoa atu nei, e he holomuli
mai ia Tokelau i te lukitau tenei ma te fakanauga o ona tagata ke fai ha latou
filifiliga faigamalo. Kua mamao ta matou havaliga tenei ma e tatau lava ke
fakaauau te malaga ke taunuku ki ta matou hini - he Tokelau kua fai tana
faigamalo. Ko o matou fakanauga ienei ma e talitonu au e vena foki na
fakanauga o te Komiti.
E lipoti atu foki e au ki te Komiti ko te galuega ki te fakamateagia o te fuka, viki
ma te fakailoga o te atunuku o Tokelau e holoholo manuia pea. E fakamoemoe
au ko te Komiti Fakapitoa tenei ka kikila ki te fuka, ma te fakailoga ma fakalogo ki
te viki o Tokelau i taulua fono ka hohoko i te 2009. E fiafia foki au ke fakailoa atu,
ko te tauhaga nei kua fatoa iei ai lava he Miss Tokelau ma kimatou. Ko te Miss
Tokelau 2008 ka tauva i te Tauvaga a te Miss South Pacific teia ka fai i Amelika
Samoa i a Oketopa. Ko te tonu tenei na fai lava e te Fakalapotopotoga Aoao a
Fafine, ma na lagolagogia e te Fono Fakamua, ke fakailoa ai te agai ki mua o te auai o Fafine i te atiakega o Tokelau ka koi agai atu lava mo hona malo pulea
fakalotoifale.
Huhuga Takitakifono, e fakapa atu e au na fakamanuiaga ki na hui o te Komiti
Fakapitoa tenei ka koi fakalogologo pea koulua ki na leo o na fenua nofo kolone
ieia e momoko mo ho latou aia ma he avanoa ke fakatino ai ho latou tulaga
fakapolitiki i te lumanaki. Kua loa te malaga a te Komiti vena foki ia Tokelau. E
fakaiku taku kupu i ni fakamalohiga ma ni fakamanuiaga mo te Komiti tenei mo te
taupauga o na fakanauga o na fenua ma tagata nofo koleni ke haoloto, i te lua
tenei o havaliga taki hefulu tauhaga o te 21 henituli.
Fakafetai tau Huhuga Takitakifono mo te valakaulia ma te avanoa na tuku mai ki te Atua ki aulua talatalanoaga.
Ke fakamanuia e te Atua te Komiti ma ke ola ia Tokelau....
Fakafetai, tau Huhuga Takitakifono.
1 Matau ko te galuega muamua i te Tulafono Fakavae o Tokelau na fai i te 1993/94 ma e fakamaugia i loto o te pepa
"Kikilaga Muamua".
2 A/RES/51/145
3 Ms Naheed Hague ko te Fakauluuluga o te Ofiha o te UNDP Office i Samoa teia e lagolagogia ia Samoa, Tokelau, Niue ma te Atu Kuki.
4 Ofiha Fakafailautuhi o te Kaiga o te Pahefika.
5 Iunivehite o te Pahefika i Haute.
6 Komiti Iloilo tau Akoakoga a te Pahefika i Haute.
7 Ofiha Fakafailautuhi o Pacific Regional Environment Programme.
8 Ofiha Fakafailautuhi o te Pacific Applied Geoscience Commission
|