KOMITI FAKAPITOA I TE TULAGA E TAU KI TE FAKATINOGA O TE FAKAILOAGA O TE TUKUATUGA O TE TU TAUTAHI KI NA FENUA MA TAGATA NOFO KOLONE

FEHILI KI TOKELAU KUPU A
FAIPULE PIO IOSEFO TUIA
ULU O TOKELAU
AHOGAFUA 23 IUNI 2008

Takitakifono - Afioga Amepaha Marty Natalegawa
Hui Mamalu o te Komiti Fakapitoa
Autou Afioga
Tautiti ma Taumalo

E tuha ai ma na tulaga o te fakaTokelau, malie mai ko ke fakafeiloaki atu au i te gagana a oku tupuna:

Tui Tokelau e...
Fanake la ki to lagi
Kaumai ko ona kai - he tai
Fanaifo ko ki to kuavao, kelekele ma ona kai - he tai
Fanaifo la ki to uluulu tena, o namo tena, ma to moana ko ma ona kai - he tai
He tai, he tai, he tai,
Tui Tokelau e....

E tuku atu pea te fakafetai ki te Atua ona ko tana puipuiga ma tana takitakiga tenei kua mafai ai te Ulu o Tokelau ma tana kaumalaga, ma te Ulufakatonu o Tokelau - Mr. David Payton ke papä mai i te aho nei. E fakafetai foki au ki a te kilatou na fehoahoani ki te faiga ke lelei taku malaga ka ko i kinei au i Niu Ioka, kae maihe te Vaega Tumau a te Malo o Niuhila ki Malo Kaufakatahi, tana Afioga Amepaha Rosemary Banks ma tana vaega mo te lagolago mai.

Huhuga Takitakifono, muamua, kavea ko te avanoa tenei ke kavatu ai he fakamalo ki tau Afioga ma te Malo o Indonesia i to tofiaga ki te tulaga Takitakifono o te Komiti Fakapitoa tenei. E kavatu ai na fakamanuiaga a Tokelau ki tau Afioga Takitakifono ma au Ofiha i toulua taimi i loto o tenei Komiti taua. E vena foki ona kavatu e au te fakafetai a Tokelau ki tana Afioga Amepaha Margaret Hughes Ferrari o St. Vincent ma te Grenadines, teia nae Takitakifono taluai nei o te Komiti Fakapitoa. E vena ona fakaamanakia e au te lagolago a ietahi malo ki te Komiti tenei, kae maihe lava te Malo o Papua New Guinea ki tana Afioga Amepaha Robert Aisi, ko ia kua he vaega e o Tokelau, e talia ma te fakafetai tau lagolago mai ma e fakafetai atu au ki a te koe ma to Malo.

Huhuga Takitakifono, ko te fakalima tenei o toku tu atu i mua o te Komiti Fakapitoa i tonu tulaga Ulu o Tokelau. E ko lagona te makeke ke kakau mamao mai i au mai Tokelau aua e ko iloa e iei na taumalo ma na tautiti iviivinaki i te tahi itu o te kelope, i loto o te Komiti Fakapitoa e mulimuli mai ma matau mai e kilatou na atiakega fakapolitiki a Tokelau. E iei na lagona o te Komiti tenei e ve foki lava ko lagona o Tokelau. Ko kitatou e fuhia i ni fakanauga ma ni moemitiga ko Tokelau ke haoloto i te faiga o ana pulepulega ma te faia o ona tonu - he meaalofa tenei ma ni mafaufauga ka toe foki ma au ki na nuku ma na toeaina o Tokelau ke kilatou iloa ai ko koulua, te Komiti Fakapitoa, e i kinei e kikila mai ma te iviivinaki. Ka kikila mai pea ia Tokelau ki te Komiti Fakapitoa i tana tu tautahi ma tana fakahinoala ma e tuha ai ko te fakaheaia o faiga fakakolone i na fenua ma tagata nofo kolone.

Huhuga Takitakifono, e fia tufa atu e au ki te Komiti tenei ni itu taua agai ki te taua o te tonu a Tokelau mo he filifiliga faigamalo ma ona afiaga ki a matou moemitiga ma o matou fakanauga.

I te fakaaganuku, ko te Taupulega te tu i te foe o faigatonu i Tokelau i loto o na nuku takitahi. Ko kilatou e ia te kilatou te atamai, tulaga fakatakitaki ma te aganuku teia e fakamautu ai te olaga o o matou tagata i o matou fenua taikokole, mamao ma fakapokepoke i te lahi o augatupulaga kua teka atu. Ko na Taupulega, ko kilatou iena e putiputia te olaga fakaTokelau - ta matou aganuku ma a matou nofonofoga.

Ko te aho 29 Me 2004, i luga o he malamalamaga ki te tulaga o na Taupulega ma e tuha ai ma te lagolago a te Malo o Niuhila ki te tulaga faigamalo o Tokelau, na tuku atu ai e te Ulufakatonu o Tokelau te fakatagaga ke fakaaoga tona mafai pulepule i lalo o te tulafono, ki na Taupulegla. E taua ke matau ko te galulue fakatahi ma felagolagomaki o na Taupulega e tolu kua kavea ai kilatou ko te pule katoa i Tokelau. Ona ko te kitea o na lukitau tau te atunuku ka fotu mai, na malilie fakatahi ai na Taupulega ma tuku atu te fakatagaga e fakaaoga ai na mafai ienei ki te Fono Fakamua. Kafai te Fono Fakamua e he nofoia, ko te Fono mo te Malo Fakaauau, takitakifono e te Ulu o Tokelau, e fakaauau e kilatou te malo.

Ko te aho 30th Iulai 1994 i te momoliga o te kupu a te Ulu o Tokelau ki te Komiti tenei na ia takua ai "kua kamata nei oi mafaufau ia Tokelau ki hana filifiliga faigamalo, fakatahi ai ma tana tulafono fakavae1 ma ko Tokelau e fofou i te taimi nei ki he hokotaga haoloto ma Niuhila".2 Ko na kupu ienei ko te leo lava ia o Tokelau - i.e. na Taupulega e tolu, ma te Fono Fakamua.

Huhuga Takitakifono, kua maina i te Komiti tenei ko te aho 19th Novema 2003 na tonu ai i te Fono Fakamua, fakatahi ai ma te lagolago a na Taupulega, he malo pulea fakalotoifale kae hokotaga haoloto ma Niuhila. Ko te tonu tenei na malilie uma kiei te fono, ma na fakamaonia i he palota. Ko te tonu tenei e fatu kiei na gaoioiga uma a te Malo o Tokelau i tana lagolago mo he malo pulea fakalotoifale.

Huhuga Takitakifono, e fakamoemoe au kua tuku atu e au he ata ke kitea ai e te Komiti te mafuaaga e he malolo ai ia Tokelau i te matakupu o te malo pulea fakalotoifale e ui lava kua lua ia taumafaiga i ni Faigapalota Fakapitoa, i toku tulaga he takitaki e o Tokelau, ko au e tau he moe i na po aua e ko iloa e fakatali he tonu a oku tamana mo te lumanaki o Tokelau. E talohaga atu ai au, kui atu i tau afioga te takitakifono ki te Komiti tenei ke mafaufau totoka ki te tulaga o Tokelau.

Atonu e fakafehili e te Komiti, aihea la e heki maua ai te aofaki e manakomia ke lagolagogia he Tokelau pulea fakalotoifale, i na Faigapalota Fakapitoa e lua na fai. Na taumafai foki kimatou ke iloilo te tulaga tena ma e iei na matakupu na kimatou mitea, e i loto ai na fakatohina a na tino kua olo kehe ma Tokelau ma kua fainuku i na fenua i fafo i te hakiliga o ni olaga e hili atu te lelei. I te tahi itu foki la e fehili ia Tokelau ma fakatahigia te fakahinoala a te Komiti, e tuha ai ko te tulaga o Tokelau - e he lava nei te leo o o matou Taupulega ma te Fono Fakamua fai tena ma Faigapalota Fakapitoa?

Huhuga Takitakifono, ko te fakafehili tenei kua ko lagä oioti ona ko te tulaga o Tokelau i te fakaheaia o pulega fakakolone. E ui lava na taku leleia te faiga o te Faigapalota Fakapitoa, e fakaalofa aua ko tona ikuga kua fehiligia ai te fatu o ta matou nofonofoga ma a matou vaega faitonu teia e fakamautugia to matou olaga mo te fia tupulaga. I toku loto, e taua ke vave pulea fakalotoifale ia Tokelau, aua ko te tuai, ko te fakalevaleva foki tena o te ogohia e ko kitea ki mata o oku tamana - na Taupulega ma te tokalahi o kilatou e lagolago ke pulea fakalotoifale ia Tokelau. I a te au, te Ulu o Tokelau, e ko fakamakekea he Tokelau pulea fakalotoifale fatu ki a matou nofonofoga ma a matou faiga fakaaganuku. Kua tatau ai kimatou ke fakaaoga uma na lagona fakaTokelau ma ona vaega fai tonu. E fofou te Malo o Tokelau ko Tokelau ke auai tutuha ma haoloto ma ietahi atunuku o te lalolagi. E iei te tiute ma na galuega taua o te Komiti Fakapitoa ki na Fenua Hē Pulea Fakalotoifale e ve ko Tokelau ke lagolago ma fakataunuku o latou fakanauga. E fakanau ma fakamoemoe ia Tokelau ke pulea fakalotoifale kafai kua totoka, talohia i te hefulu tauhaga tenei kafai foki e heai, i te hefulu tauhaga koi mua.

Huhuga Takitakifono, i te umaga o te Faigapalota Fakapitoa o Oketopa 2007, na malilie ai te Fono Fakamua ke toe kikila ia Tokelau ki ona manakoga ma tona auala ki te lumanaki. Ko te vaitau tenei ke toe kikila ai, kua toe maua ai ni avanoa mo te Malo o Niu Hila ma Tokelau ke galulue fakatahi i te atiakega o Tokelau. Kae ki te Ulu, ko te lukitau ko te fuhia fakatahi o o matou tagata ieia na palota i na Faigapalota Fakamua e auala tena i te faia o ni kikilaga ki o latou manakoga tutuha. Ko te fakanauga o Tokelau i te toe tukutukutonuga o ona koa "ke fau he Tokelau e fia nonofo ai ia tagata Tokelau ma fafia ai". Ko te Malo o Tokelau fakatahi ai ma te fehoahoani o te Malo o Niu Hila kua galulue fakatahi ke fakatonutonu na koa taua agai ki na vaega kua fakamuamua e Tokelau.

Huhuga Takitakifono, Ko au e fia talanoaga agai ki te fakaauauga "gali o te felagolagomaki a Niu Hila, te Malo Tauhi". Ko Tokelau e fafia lele i tana hokotaga ma Niu Hila. E fakafetai au ki te Malo o Niu Hila e tu mai nei i lalo o te takitakiga a te Palemia, Tana Afioga Helen Clark mo tana lagolago fakaauau mo Tokelau vena ma ietahi pati o te Malo o Niu Hila, kua taku mai e kilatou ta latou lagolago mo Tokelau ma na fakanauga o Tokelau ko ia ke pulea fakalotoifale.

Kua uma te tuku mai e te Malo o Niu Hila te NZ$43.1 miliona i lalo o te Lagolago Tamaokaiga ke fehoahoani ki na atiakega o galuega lalahi ma te iloa mo te 3 tauhaga (2007/08 - 2009/10). Ko te levolo tenei kua hiki i te NZ$15miliona mai te Lagolago Tamaokaiga i te tolu tauhaga taluai (2004/05-2006/07). Tau huhuga Takitakifono ma na hui mamalu o te Komiti Fakapitoa, ko te levolo o te fehoahoani ma te hokotakuau i te va o Tokelau ma Niu Hila i te vaitaimi nei e atafia ai te tulaga o te fakatalitonugia, va lelei ma te hokotaga fakapitoa teia kua atiake i te lahi o tauhaga o fehoahoaniga a te Malo o Niu Hila ki Tokelau.

I te Lagolago Tamaokaiga i te taimi nei, ko te NZ$4.1miliona kua fakapatino mo na Atiakega o Galuega Lalahi a Tokelau (IDP). Ko te IDP e fakamautinoa ai te fauhia o ni faleakoga fou, vena foki ma na galuega lalahi mo te lakuga o na uta ieia ka fauhia i luga o na nuku. Ko te galuega foki ki te fakaleleia atili o na tautuaga vaka mo Tokelau e holoholo manuia pea, kae e fakatalitali atu nei ki he tonu a te Malo o Niuhila, i te kamataga o te vaiaho nei, ka kitea ai foki ni ietahi lihohi mo Tokelau ke pa atu ki te 2010, kua maua ha latou tautuaga tau vaka.

Huhuga Takitakifono, ko te taimi nei, ko te Teugatupe Fakaleoleo a Tokelau kua nofo mai nei i te tai NZ$35miliona. Ko te Teugatupe Fakaleoleo teia na kamata i he tukutukuga "tala-ki-te-tala" i te va o Tokelau ma Niuhila ka kua molimaugia kua lahi atu te foki a Niu Hila. Ko te fakaikuga o te tauhaga kua teka na tuku mai ai e Niuhila te NZ$5 miliona. Ko te Teugatupe tenei he fakatupega mo auga tupulaga ma e fakamautinoa ai te fehoahoaniga o te tupulaga o Tokelau i te vaitaimi nei ki na tupulaga o te lumanaki. E fiafia foki au oi fakailoa atu ki te Komiti, e maua foki e te Teugatupe he heleni lahi lele mai te Malo o Auhetalia i te vaiaho kua teka. E fia kavea ai e au te avanoa tenei ke fakafetai atu ai ni na Malo o Auhetalia ma Peletania ona ko a latou hao ki te Teugatupe Fakaleoleo a Tokelau i na tauhaga kua teka. E hakili fehoahoani atu ai au ki te Komiti tenei ma ietahi lala o te UN ke fakatalanoa fakahamahamanoa mo te lagolago mai a ietahi fenua o te lalolagi ki te Teugatupe Fakaleoleo a Tokelau.

E fiafia foki au ke fakailoa atu ko na galuega mo te atiakega o te iloa ma te mafai o Tokelau e lagolago lele e te Ofiha o te UNDP i Samoa auala mai i te takitakiga a Ms Naheed Hague 3. Ko te lima foki o te UNDP ke lagolago ia Tokelau kua kitea ai na heleni kua fakatatia mo na taligalu ma te atiakega o te iloa ma te mafai i loto o na nuku. Ko te taimi nei ko Tokelau e galulue fakatahi ma na fakalapotopotoga ienei a te iutlagi e ve ko te SPC4, USP5, SPBEA6, SPREP7, SOPAC8 ma na lala o te UN e ve ko te UNDP - e aofia ai na Polokalame o te Small Grants (SGP), UNICEF, WHO, UNIFEM, ma te UNESCO ki te fakafoefoega fakalelei o te tukuatuga o na lihohi. I te fakaamanakiagia o na lagolago mai na fakalapotopotoga ienei, e fia fakaamanakia foki e Tokelau te mafana ma te tafapili o te lagolago e maua mai te Malo o Samoa.

Huhuga Takitakifono ka koi agai atu ia Tokelau i tana galuega ki he malo pulea fakalotoifale, e fakaauau pea te fakaleo atu e Tokelau ona popolega ki te fakapokepoke o tona taikole ma tona tulaga i te fafanua. I ni taumafaiga ke foia ai na matakupu ienei, kua galue nei ia Tokelau ke fatu hana taki mo te malohiaga ke mafai ai o matou fenua taikokole ke fakaaoga 100% mai te malohiaga fakatenatula. Ko te galuega tenei aloa e taugata ko tona tau e tulaki mai i te NZ$10miliona te tuku fakatahiga o te hihitemi. E fakamoemoe ia Tokelau ko te fauhia o he tulagavae e lelei mo te hikomaga ka mafai ai e kimatou oi foia te fakafitauli ki te taugata o te penihini, tiho mtm. E fia fakailoa atu ai e au to matou iviivinaki ma to matou tiute i te vaega o te mafanafana o te lalolagi ma na huiga ki te tau.

E fakaalofa lele kafai ka kamata manatunatu ki na matakupu e tau ki te he kitea o to matou atunuku, kae e taua lele ke fakatalanoa haoloto ma lauaitele e kimatou i he kikilaga e tatau lava ke puipui e kimatou o matou tagata e tuha lava pe hea te tau. Ona la ko tenei, e fakatagi ai ia Tokelau ki te Komiti tenei ke kikila ko ki tenei matakupu taua i te itu teia he popolega tau atiake mo Tokelau ka koi agai atu ia Tokelau ki hana filifiliga faigamalo ma ke fakailoa atu ki tona 63rd o Nofoakiga a te Fono Aoao a te UN te tulaga o Tokelau e tuha ai ko te mafanafana o te lalolagi ma te hikihiki ki luga o te huatai kae maihe lava i na Fenua Taikokole.

Huhuga Takitakifono, ko haku toe kupu, e fia toe lea atu ai au ki te Komiti Fakapitoa, ko na Taupulega, te Fono Fakamua ma te Fono mo te Malo Fakaauau a Tokelau e fofou lele ko Tokelau ke fai hana faigamalo fakalotoifale. Ko te mamafaga ma te tonu a na vaega ienei e lagolago e te 64.4% o o matou tagata i te Faigapalota Fakapitoa taluai nei. E ko fakailoa atu nei, e he holomuli mai ia Tokelau i te lukitau tenei ma te fakanauga o ona tagata ke fai ha latou filifiliga faigamalo. Kua mamao ta matou havaliga tenei ma e tatau lava ke fakaauau te malaga ke taunuku ki ta matou hini - he Tokelau kua fai tana faigamalo. Ko o matou fakanauga ienei ma e talitonu au e vena foki na fakanauga o te Komiti.

E lipoti atu foki e au ki te Komiti ko te galuega ki te fakamateagia o te fuka, viki ma te fakailoga o te atunuku o Tokelau e holoholo manuia pea. E fakamoemoe au ko te Komiti Fakapitoa tenei ka kikila ki te fuka, ma te fakailoga ma fakalogo ki te viki o Tokelau i taulua fono ka hohoko i te 2009. E fiafia foki au ke fakailoa atu, ko te tauhaga nei kua fatoa iei ai lava he Miss Tokelau ma kimatou. Ko te Miss Tokelau 2008 ka tauva i te Tauvaga a te Miss South Pacific teia ka fai i Amelika Samoa i a Oketopa. Ko te tonu tenei na fai lava e te Fakalapotopotoga Aoao a Fafine, ma na lagolagogia e te Fono Fakamua, ke fakailoa ai te agai ki mua o te auai o Fafine i te atiakega o Tokelau ka koi agai atu lava mo hona malo pulea fakalotoifale.

Huhuga Takitakifono, e fakapa atu e au na fakamanuiaga ki na hui o te Komiti Fakapitoa tenei ka koi fakalogologo pea koulua ki na leo o na fenua nofo kolone ieia e momoko mo ho latou aia ma he avanoa ke fakatino ai ho latou tulaga fakapolitiki i te lumanaki. Kua loa te malaga a te Komiti vena foki ia Tokelau. E fakaiku taku kupu i ni fakamalohiga ma ni fakamanuiaga mo te Komiti tenei mo te taupauga o na fakanauga o na fenua ma tagata nofo koleni ke haoloto, i te lua tenei o havaliga taki hefulu tauhaga o te 21 henituli.

Fakafetai tau Huhuga Takitakifono mo te valakaulia ma te avanoa na tuku mai ki te Atua ki aulua talatalanoaga.

Ke fakamanuia e te Atua te Komiti ma ke ola ia Tokelau....

Fakafetai, tau Huhuga Takitakifono.


1 Matau ko te galuega muamua i te Tulafono Fakavae o Tokelau na fai i te 1993/94 ma e fakamaugia i loto o te pepa "Kikilaga Muamua".

2 A/RES/51/145

3 Ms Naheed Hague ko te Fakauluuluga o te Ofiha o te UNDP Office i Samoa teia e lagolagogia ia Samoa, Tokelau, Niue ma te Atu Kuki.

4 Ofiha Fakafailautuhi o te Kaiga o te Pahefika.

5 Iunivehite o te Pahefika i Haute.

6 Komiti Iloilo tau Akoakoga a te Pahefika i Haute.

7 Ofiha Fakafailautuhi o Pacific Regional Environment Programme.

8 Ofiha Fakafailautuhi o te Pacific Applied Geoscience Commission