FAKAATAATAGA O TE FEAGAIGA O TE HOKOTAGA HAOLOTO I TE VA O NIUHILA MA TOKELAU
Ko te Mālō o Niuhila ma te Mālō o Tokelau e,
Amanakia te mataloa o te talafakaholopito o te faigāuō ma te faifaimea fakatahi i te va o Niuhila ma Tokelau, fakatahi ai ma te lahi o nā hokotaga i te talaaga, fakanofonofoga, ma te fakaaganuku i te va o ō latou tagata,
Manatua ko Niuhila nae fakamalohi ma lagolago ki Tokelau ka koi fakatele tana malaga agai ki hana faigamalo e pulea lava e ia, ma nae tuku atu ki tagata lava o Tokelau ke filifili e kilatou te auala fakatahi ai ma te gaholo e fakateletele ai ni huiga fakafaigāmālō,
Manatua foki e fai lava ma tuku atu e Niuhila ma Tokelau ki te Malo Kaufakatahi nā fakamatalaga tau ki te tulaga i Tokelau, e aofia ai ma te atiakega o ana nofonofoga fakafaigāmālō, ma kua fakailoa hako ki te Malo Kaufakatahi nā atiakega i Tokelau ma nā lagona o ona tagata, e kui atu i nā malaga hakilikili ki Tokelau,
Manatua foki te Maliliega Hokofakatahi Agai ki nā Tukutukuga o te Faigā Pāaga i te Va o Niuhila ma Tokelau, teia na haini i te 21 Novema 2003, ma fakamautu to lā iviivinaki ki te atiakega fakaauau o he hokotaga e fatu ki luga o nā agaga taki o te faigā pāaga, nā uiga ma nā lagona tāua e ia te kilaua,
Fakamamalugia o nā tōkāga fakateaganuku ma nā uiga ma nā lagona tāua o tagata Tokelau ma iviivinaki ke fakamautinoa te tāoga ma te olaola o nā nuku i Tokelau,
Mataugia i te fakatinoga o ta latou āiā fakatagatānuku e fai ai he filifiligā faigāmālō ma kilatou, ko tagata o Tokelau, kua fai ai hana filifiliga haoloto, i lalo o te taukikilaga a te Malo Kaufakatahi, ke kavea ma Atunuku e pulea katoatoa fakalotoifale i luga o he hokotaga haoloto ma Niuhila, e fakatatau ma te feagaiga tenei,
Momokotia ke fakamautu ta lā mafutaga o te hokotaga haoloto ma, ke fakamaumau te agaga o te hokotaga tenei, e aofia ai to lā fakatau felagolagomaki o te tahi ki te tahi,
Kua malilie venei,
Vaega 1
Mafutaga o te Hokotaga Haoloto
- Ko te mafutaga i te va o Niuhila ma Tokelau ko he hokotaga haoloto e matea i te tafapili o te faifaimea fakatahi ma fakatalatalanoa i te agaga o te faigā pāaga ma fakatau iviivinaki nā itu e lua ke manino ma atea ai te faiga o a lā hokotaga.
- Ko te mafutaga e fakaauau pea te fakavaega i luga o nā agaga taki ma nā uiga ma nā lagona tāua ienei:
- Fakatau amanakia ma fakatau fakaaloalogia e kilaua o lā fakanaunauga tāua ma o lā popolega;
- Amanakiagia o te gagana ma te aganuku tukehe mai lava a Tokelau ko he punaaga e ō te malohiaga ma te fakamateaga e o tagata Tokelau i Tokelau vena ma Tokelau i Niuhila;
- Fakaaloalogia nā taki o te Feagaiga a te Malo Kaufakatahi e aofia ai nā āiātatau a tagata ma te pule a te tulafono.
Vaega 2
Aganuku ma nā Tōkāga Fakateaganuku
E amanakia e Niuhila ma Tokelau ko te gagana ma te aganuku tukehe mai lava a Tokelau, he punaaga e ō te malohiaga ma he fakamateaga i Tokelau vena ma nā fakalapotopotoga a Tokelau i Niuhila, ma kua folafola e Niuhila ke galulue ma Tokelau ma ke lagolago he polokalame kua malilie ki ei ke fakamautinoa te taupauga ma te atiakega o te gagana ma te aganuku a Tokelau.
Vaega 3
Hitiheni
- Kua folafola e Niuhila ko te āiā ki te hihiteni Niuhila, e aofia ai te āiā fakaopoopo ke nofomau, galue ma nofoākoga i Niuhila, e fakaauau pea te tukuatuga ki tagata uma nā fananau mai i Tokelau, kafai he tino ko hē tahi o ona mātua he hitiheni Niuhila, pē, e ia te ia te āiā ke nofo ai mo he taimi hē fakatapulāgia i Tokelau, Niuhila, Niue, pe ko te Atu Kuki, e vena foki ki tagata Tokelau e fananau mai i fafo o nā fenua ienei kafai he tino o ona matua he hitiheni Niuhila na fanau mai kiei, pē, he Hitiheni Fakatalohaga. Kua folafola foki e Niuhila e fakatalanoa ē ia ki Tokelau hō he fakatu mo ni huiga ki te tulafono a Niuhila tau ki te hitiheni, pepa malaga, femalagāakiga fakavāomālō pe hō he matakupu e tau ki nā vāega ienei e ono afaina ai ia tagata Tokelau.
- Kua folafola e Tokelau e hē faia e ia hō he huiga ki ana tulafono e pulepulea ai te āiā ke nofomau i Tokelau e ono fakalahi ai nā itukāigā tino e maua e kilatou he hitiheni Niuhila i lalo o te palakalafa 1 o te Vāega tenei e aunoa ma he fakatalanoaga ma Niuhila, mā, ke fakatino e ia nā lakahaga uma e talafeagai ke puipuia ai te fakatāuagia o nā pepa malaga Niuhila.
Vaega 4
Lagolago tau te Tamaokaiga ma te Lagolago tau te Atiakega o Galuega Lalahi
- E folafola e Niuhila ke fakaauau pea te lagolago tau te tamaokāiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi, ke fakatumau pea ma fakaleleia atili ai te tulaga lelei o te olaga o tagata Tokelau, mā e folafola e Tokelau ke taofimau te agaga taki o he pulepulega lelei fakafaigāmālō ma te tamaokāiga e aofia ai ni maliliega fakatahi o nā itu e lua i te fakamaumauga o nā tupe fano, o nā tupe e aofia ai. Ko te lagolago tau te Tamaokāiga ma te lagolago tau te Atiakega o Galuega Lalahi e tuku mai e Niuhila, e tatau ke lava ma tāoga ke fakavae ma fakatumau ai pea i he tulaga lelei ma fakamaliegia i nā tautuaga ma nā galuega lalahi i Tokelau, ma amanakia ai te motu kehe o Tokelau, te vāvāmamao o nā nuku e tolu ma te faitau aofaki o tagata i Tokelau.
- Ko te tūlaga o te lagolago tau te tamaokāiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi, e tatau ke fatu ki he maliliega e fatu fakavaitauhaga e veia ona fakapatino mai teia taimi ki teia taimi.
- Ko te lagolago tau ki te tamaokaiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi teia e takua i te Vāega tenei, e tatau ke kehe, mai te lagolago ma te fehoahoaniga e tuku mai e Niuhila i lalo o ietahi Vāega o te Feagaiga tenei, nā hao a Niuhila ki nā polokalame fehoahoani tau atiakega fakakogāfenua o te Pahefika teia e ono aofia ai ia Tokelau ma hō he fehoahoaniga mo ni fakamoemoega fakapitoa e tuku mai e Niuhila teia e ono malilie ki ei mai teia taimi ki teia taimi.
Vaega 5
Lagolago tau te Pulepulega, Iloa Fakapitoa tau Mahini ma te Poto Patino
- Ko Tokelau lava tē gafa ma te fakatinoga o nā tautuaga i Tokelau.
- E folafola e Niuhila ke tuku mai e ia, i he talohaga a Tokelau, he fehoahoaniga tau te pulepulega ma nā avanoa ki nā fautuaga ki te iloa fakapitoa tau mahini pe, tau te poto patino, lagolago ma nā koleniga i nā itu uma o nā gaoioiga fakatemālō, e aofia ai te fakamahinoga ma nā tulafono, ola mālōlō, akoakoga, tupe, felakuakiga, fehokotakiga, pulepulega o nā lālā o nā tautuaga fakamua, puipuiga o te hikomaga, atiakega tau te tamaokaiga, ma te fakamalohia o te tulafono.
- Ko te kautu o te lagolago tau te pulepulega, iloa fakapitoa tau mahini ma te poto patino, e tatau ke fakavae ma fakatumau ai pea i he tulaga lelei ma fakamaliegia i nā tautuaga ma nā galuega lalahi i Tokelau, e amanakia ai te motu kehe o Tokelau, te vāvāmamao o nā nuku e tolu ma te faitau aofaki o tagata i Tokelau.
Vaega 6
Fehoahoaniga mo na Fakalavelave Fakafuaheki ma na Mala
E folafola e Niuhila ke fakaauau pea tana fehoahoaniga ki Tokelau, i ni tulaga e tautali atu ai ki nā fakalavelave fakafuaheki ma nā fakalavelave fakanātula, ma e aofia ai ia Tokelau i tana polokalame
fehoahoani mo nā fakalavelave fakafuaheki, ma nā fakaleleiga i loto o te Pahefika.
Vaega 7
Puipuiga fakafitafita, Haogalemu ma te Leoleoga o te Tai
- E talia e Niuhila ke fakaauau pea tona tiute mo te puipuiga fakafitafita ma te haogalemu o Tokelau, ma, e fakamuta te tiute tenei i he talohaga a Tokelau fakatahi ai ma hana maliega.
- E folafola foki e Niuhila ke fakaauau pea tana fehoahoaniga ki Tokelau, i te leoleoga o tona tai, puipuiga o nā fagotaga, ma nā fakatinoga o nā hakiliga ma nā laveakiga.
Vaega 8
Teugatupe Fakaleoleo Fakavaomalo a Tokelau
- E folafola e Niuhila ma Tokelau ke fakaauau te lagolagogia o te Teugātupe Fakaleoleo Fakavāomālō a Tokelau.
- E folafola e Niuhila, ke fehoahoani ki Tokelau, i te hakiliga o ni fehoahoaniga tau tupe ki te Teugātupe, mai ietahi mālō ma ietahi fakalapotopotoga fakavāomālō.
Vaega 9
Hokotaga Fakavāomālō
- E amanakia e Niuhila ma Tokelau ko he fefaiakiga ologatahi ki nā hokotaga ma te kāiga fakavāomālō, tē e fakavae i te fakaaloalogia o nā agaga taki o te Feagaiga a te Malo Kaufakatahi e aofia ai te āiātatau a tagata ma ko te pule a te tulafono ko he tahi ia o nā uiga ma nā lagona tāua e fakavae ma fakalagolago ki ei ta lā hokotaga haoloto.
- Kua ia Tokelau te āiātatau ma te mafai fakatulafono ke fai ai lava e ia ana hokotaga fakavāomālō ma ana hākilikiliga ki te faia o ni ana feagaiga i luga o tana āiātatau.
- E amanakia e Niuhila ma Tokelau ko te mafai fakatino o Tokelau ke fai ai lava e ia ana hokotaga fakavāomālō e hē lava. Ko teia e folafola ai e Niuhila ke fakaauau pea tana fehoahoaniga ki Tokelau i te fakatinoga o ana hokotaga fakavāomālō i he talohaga a Tokelau fakatahi ai ma hana maliega.
- Ko Niuhila ma Tokelau e malilie, i te fakatinoga o a lā hokotaga fakavāomālō, e fakaaloalogia e kilaua nā uiga ma nā lagona tāua ieia e takua i te palakalafa 1 o te Vāega tenei ma o lā fakanaunauga tāua. I he kikilaga venei, e malilie kilaua ko nā hokotaga fakavāomālō, e tatau ko he tahi o nā matakupu e aofia i nā fonotaga faifaipea, teia e takua i te Vāega 10. E malilie foki kilaua, kafai hō he matakupu vena e ono afaina ai nā fakanaunauga tāua o te tahi itu, e manakomia he fakatinoga ka ko hēki fakatalanoa i a lā fonotaga faifaipea ienei, e tuku atu e kilaua nā fakamatalaga talafeagai, ma he avanoa tatau mo ni fakatalanoaga ka ko hēki faia ni fakatinoga.
Vaega 10
Fakatalanoaga
- I te amanakiagia o te tāua o ni fakatalanoaga vāvālalata, e veia ona takua i te palakalafa 1 o te Vāega 1, e tatau ke i ei ni fonotaga faifaipea i te va o Niuhila ma Tokelau.
- Ko te faifai hō, te taimi ma te tulaga aloakia o nā fonotaga faifaipea ienei, e tatau ke fua ki he maliliega mai teia taimi ki teia taimi, kae ko nā fono e fai, e aofia ai nā fonotaga, kafai e tatau, i te va o nā takitaki fakatemālō o Niuhila ma Tokelau i nā matakupu ieia e tau ki te hokotaga i te va o nā mālō e lua.
- Kafai he itu e talohaga mo he fonotaga fakapitoa, ko te tahi itu e fai e ia nā taumafaiga uma, i te agaga o te faigā pāaga, ke tautali atu ai te talohaga tena.
Vaega 11
Huiga o te Tulaga Fakafaigāmālō
- E amanakia e Niuhila, ko tagata o Tokelau, e iā i ei he taimi i te lumanaki e fakanau ai ke onoono he tulaga fakafaigāmālō e kehe mai i te pulea fakalotoifale i he hokotaga haoloto ma Niuhila, e aofia ai te tutokatahi pe, opotia ma Niuhila.
- E folafola e Niuhila, i he talohaga a Tokelau, ko ia e fehoahoani ki tagata o Tokelau i te fakaaogāga o te āiātatau tenei fakatahi ai ma ni taukikilaga tatau fakavāomālō.
- Ko Niuhila maTokelau e fetukunaki i he agaga moni ma te fakamaoni, nā tukutukuga o hō he huiga o te tulaga fakafaigāmālō.
Vaega 12
Ko nā Pepa Lagolago
Ko nā auala e fakamatala ai te fakatinoga o te Feagaiga tenei, e tatau ke fakamaumau i loto o ni Pepa Lagolago, ieia e malilie ki ei ia Niuhila ma Tokelau mai teia taimi ki teia taimi.
Vaega 13
Kamata fakaaloakia
Ko te Feagaiga tenei e kamata fakaaloakia i te aho e haini ai.
MO TE MOLIMAUGIA ko kilatou ienei kua haini i lalo, kua tuku ki ei te fakatagaga ke fakamaonia ai, kua haini te Feagaiga tenei.
NA FAKATINO i ... i te aho ... o ... ... i nā tuhituhiga muamua e fa, lua i te gagana Igilihi ma te lua i te gagana Tokelau, ko nā tuhituhiga i nā gagana uma e lua e tutuha te moni.
MO TE MĀLŌ O NIUHILA:
MO TE MĀLŌ O TOKELAU:
FAKAATAATAGA O NA PEPA LAGOLAGO KI TE FEAGAIGA O TE HOKOTAGA HAOLOTO I TE VA O NIUHILA MA TOKELAU
AGANUKU MA NA TOKAGA FAKATEAGANUKU
(VAEGA 2)
(Ata fakaataata: ke fakatotoka na fakakupuga kafai kua malilie ki te polokalame)
- I te amanakiagia o te iviivinaki o Niuhila ma Tokelau ki te taupaugia ma te atiakega o te gagana ma te aganuku a Tokelau, he polokalame kua tapena ke tuku atu ki na tino faitonu o Niuhila i he taimi i tua mai o te tauhaga nei.
- Ko te taimi tena ia e fai ai na tonu agai ki na vaega i loto ma te pulepulega o te polokalame ma ki te fakatupega. Ko na tonu ienei e tukufakatahi ki loto o na Pepa Lagolago.
- Ko te polokame tenei e fai fakatahi e na itu e lua, e aofia uma ai ia Tokelau ma Niuhila. E aofia ai foki na fakalapotopotoga a Tokelau i Niuhila. E iei te kikilaga ke fakavae he Komiti Galue ei loto ai na hui o na itu uma e aofia ai. Ko he Pule Fakahoa o te Polokalame e ono manakomia uma mo Tokelau ma i Niuhila.
- Na nofoakiga o he tofi e fakatotoka i te taimi nei mo te kimataga o te faufauga o te polokalame tenei.
- E tuku mai e Niuhila he lagolago tau tupe mo he polokalame e malilie ki ei te e afia ai ni galuega e ve ko te fakatumaugia ma te atiakega o te aganuku ma nofonofoga fakaaganuku, tautauga ma ni koa mo he polokalame ke akoako ai te gagana, koleniga mo ni faiakoga, ko he kupega o te vateatea mo te gagana ma te aganuku a Tokelau ma ni fakamaumauga tukugutu o te talaaga o Tokelau.
HITIHENI (VAEGA 3)
- Ko na Tokelau e hitiheni Niuhila e fakaauau ke maua e kilatou na aia ma na tiute o te hitiheni Niuhila, veia ona taku mai i te tulafono a Niuhila tau ki te hitiheni.
- Ko na aia e maua e tagata Tokelau i te hitiheni Niuhila e aofia ai te aia ki te puipuiga fakavaomalo ma na fehoahoaniga mai ietahi atunuku.
- Ko tagata Tokelau e hitiheni Niuhila ieia e nonofo tumau i Tokelau e fakaauau pea te avanoa ke maua ai na fakamanuiaga a Niuhila i te penefiti ma na tautuaga, vagana ai ko te avanoa tena ke maua ai na penefiti e manakomia ko ni tino e nonofo tumau i Niuhila.
LAGOLAGO TAU TE TAMAOKAIGA MA TE LAGOLAGO TAU TE ATIAKEGA O GALUEGA LALAHI (VAEGA 4)
- Ko te pepa tenei e taku mai ai na fakamaumauga i lalo:
- Ko te faiga e iloilo ai te lagolago tau te tamaokaiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi ki na manakoga o Tokelau;
- Ko te faiga e fuafua ai te tulaga o te lagolago;
- Fefaiakiga o na tukutukuga agai ki te totogiga o ni tupe, te pulepulega o na tupe ma te lipotiga o na tupe fano; ma
- Ietahi matakupu.
- Ko te fakamuamua o te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi ei na vaega ieia ko heki iei ni galuega lalahi nei pe ko na galuega lalahi e iei nei e he lava ma e manakomia ai he fehoahoaniga fakapitoa ke fofo ai te he iei pe ko te he lava mo te kautu, ke fakatumaugia te taoga ma te olaola o na nuku i Tokelau.
Iloiloga
- Ko Niuhila e kaumai e ia te lagolago tau te tamaokaiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi ki Tokelau fatu ki he fakavaitauhaga. Ko na polokalame lalahi mo te atiakega tau te o na galuega lalahi e manakomia ke fakatumaugia te taoga ma te olaola o he nuku o Tokelau e onoono fatu ki luga o he matakupu takitahi.
- Ko te tulaga o te lagolago tau te tamaokaiga ma te lagolago tau te atiakega o galuega lalahi e fuafua fatu ki he iloiloga faifakatahi ki na manakoga o Tokelau e fakatino e te Lala mo na Atiakega Fakavaomalo a Niuhila (NZAID) ma Tokelau i te toe tauhaga o na fakavaitauhaga takitahi. Ko te iloiloga e kikila ai ki ietahi matakupu veia ko te hikitaga o te tau o te olaga, ma te fakatinoga a te tamaokaiga a Tokelau, te tau o na tautuaga o te malo i Tokelau, te lelei ma te taua o te tupefano, na tautuaga i fafo e gafa ma te fakatupega a Tokelau ma te manakoga ke fakatumaugia te taoga ma te olaola o he nuku i Tokelau.
- Ko te iloiloga venei muamua e fakatino ia Oketopa 2006, aua ko te maliliega nei mo te polokalame o te fakavaitauhaga e kimata mai i te 1 Iulai 2004 ki te 30 Iuni 2007.
- I te taimi kafai te maliliega ki te tulaga o te lagolago mo te fakavaitauhaga ka hohoko e heki fakatino i te 31 Tehema o te tauhaga iloilo tena, ko te lagolago e fakaauau pea ki te tahi tauhaga mo te tauhaga muamua o te fakavaitauhaga e fakatino i te tulaga fakatatia mo te tauhaga iloilo. Ko te faiga tenei e mo te taimi nei oi oti ke fatu ai he fakatatiaga ke peleni ki mua te fakatupega a Tokelau ke pa ki te taimi e iei ai he maliliega ki na tulaga mo te piliota fakavaitauhaga e hohoko mai.
Fonotaga takitauhaga
- Ka ko heki pa ki te fakaikuga o na tauhaga tupe takitahi ko Niuhila ma Tokelau e fono ke iloilo te tulaga kua taunuku kiei fakahino ki te peleni o te fakavaitauhag (aofia ai te peleni mo te fakatupega o te tauhaga ki na mea e maua mai ai ma na mea na fuafua kiei) ma ke onoono ho he talohaga mo ni fehoahoaniaga mo tau te atiakega o na galuega lalahi e i fafo ona tukutukuga na malilie kiei mo te fakavaitauhaga. Ko na fonotaga ienei e mahani lava fakatino ia Oketopa i tauhaga takitahi, ke fetaui kiei na tauhaga tupe a Tokelau ma Niuhila.
Ko na tukutukuga ona fakatinoga
- Ko Tokelau e he peleni tana tupe mo ni tupe e taigole ifo i te tulaga e tatau ke iei ma e taumafai lahi ke paleni te tupefano ma ki te aofaki o te tupehau e maua. E he ia kave kehe ni tupe mai i na tupe teu a na tino takitahi pe ko na tupe a na koloa o na nuku.
- Kafai ko te tupehau a Tokelau mai ana lava koa e i lalo ifo o te tulaga na malilie kiei mo ho he tauhaga, e tatauke fai ni talatalanoaga pe vefea ona pulepule te paku. Kafai ko te tupehau a Tokelau mai ana lava koa e lahi atu i he tulaga na malilie kiei, ko Tokelau e onoono ke tukuatu te tupe hilia ki loto o te Teugatupe Fakaleoleo Fakavaomalo a Tokelau.
- Ko Tokelau e tauhihi ke fakatino na agaga taki o te malo pulepule lelei ma te manino o te fakafanoga o ana fakatupega ma ke faifaitea ni huketuhi o ana tupefano. E ia mafai ai ona fai vave ma fakamaliegia na lipoti tupe ki na tupefano fakatatau ki Tokelau ma tana hihitemi tupe ma lipotiga.
Ietahi matakupu
- Ko na tukutukuga kua fakamaumau i te pepa tenei e kikila ke fakatino te polokalame mo te fakavaitauhaga ke fakafetaui ma na hini ma na manakoga i lalo o te Feagaiga ma e fetaui ki Tokelau ma tana peleni taki ki ona hini ma na matakupu e fakamuamua e taua.
- Ko te maliliega mo te fakavaitauhaga mo te piliota o te 1 Iulai 2004 ki te 30 Iuni 2007, na haini i Atafu ia Aukuho 2004, e fakaaoga ke fatu kiei na polokalame i te lumanaki mo te fakavaitauhaga.
LAGOLAGO TAU TE PULEPULEGA, ILOA FAKAPITOA TAU MAHINI MA TE POTO PATINO (VAEGA 5)
- Ko te lagolago tau ki te pulepulega, iloa fakapitoa tau mahini ma te poto patino e kaumai i lalo o te hikimi o te lagolago tau pulepulega, veia ona fakamatala mai mo na vaega i lalo.
Kautu
- Ko te kautu o te lagolago tau te pulepulega e fehoahoani atili ki na koa he lava a te Kaufaigaluega Tautua a Tokelau. Ko te lagolago tau te pulepuega e aofia uma ai na galuega a te malo aofia ai foki na vaega patino veia ko te ola malolo, akoakoga, fakamahinoga ma tulafono ma na atiakega o te tamaokaiga.
- Ko na itukaiga fehoahoaniga e aofia ai te fautuagia o na hokotaga, te vaega o na fautuaga, fakahekega o na tino galue ke galulue i he tahi koga mo he vaitaimi (mo na itu uma e lua) ma na polokalame fakaakoakoga.
- Ko na tino o te kautautua a Niuhila e mafai ke talohagagia mai teia taimi ki teia taimi ke fehoahoani hako mai ki Tokelau kafai e iei he tulaga i te taimi tena e he katoatoa ai te mafai i Tokelau ke fakatino ai ni tautuaga taua pe kafai e he matua talafeagai ke kikila ki Tokelau ke atiake e ia te mafai i luga o Tokelau.
Hokotaga
- Ko Niuhila ma tana lagolago tau te pulepulega ki Tokelau e hokotaga e te ofiha o Tokelau i te Ofiha o te Va ki Fafo.
Auala e fai ai
- Ko na fakatu mo te lagolago tau te pulepulega e tatau ke kave muamua ki te Ofiha o Tokelau. Ko te Ofiha e talanoa ki te lala o te malo i Niuhila ma hokotaga na talatalanoaga. Ko na tau o te tautuaga tenei e vaevae ki te lala o te malo o Niuhila e hau ai te fehoahoaniga (totogi o te tino galue) ma Tokelau (ietahi tau).
Fehoahoaniga patino mo na mataeke
Ola Malolo
- I te amanakiagia o te fakapitoa o te taua o na tautuaga a te ola malolo ki Tokelau, ko te hokotaga o na fehoahoaniga ki te Mataeke o te Ola Malolo o Tokelau e fakamuamua e te Ofiha o Tokelau. E fakaauau pea te faifaipea o na talatalanoaga i te va o te ofiha o Tokelau ma te Mataeke o te Ola Malolo a Niuhila, ko te kautu ke fakatino pea lava na fautuaga ma lagolago ki Tokelau ma veia foki ko na fehoahoaniga fakapitoa i na tulaga e pehi ai he tauale.
- Ko Niuhila ma Tokelau e fakaauau pea ke iei ni avanoa ki na tautuaga a te ola malolo o Niuhila mo na tino nonofo tumau i Tokelau, i lalo o te Hikimi Hikitia ona Tauale. Ko te ofiha o Tokelau e talatalanoa ki na tino e fakatino na tautuaga pe ko fea lava e manakomia ai ke fakatino te hikimi.
Akoakoga
- I te amanakiagia o te fakapitoa o te taua o na tautuaga a te akoakoga i Tokelau, ko te hokotaga o na fehoahoaniga ki te Mataeke o Akoakoga a Tokelau e fakamuamua e te Ofiha o Tokelau. E fakaauau pea te fakatino o na hokotaga i te va o te Ofiha o Tokelau ma te Mataeke o Akoakoga a Niuhila, ko te kautu ke fakaauau pea te fakatino o na fautuaga ma lagolago ki Tokelau.
- E fakapitoa te kikilaga ki na atiakega o te kalikalamu ma te vaega o na koa mo akoakoga. Ko te Mataeke o Akoakoga e fakaauau pea te tuku atu ki na akoga a Tokelau na kopi aunoa ma he tau ki Tokelau o na lolomiga uma a te akoga ma na tuhi i te gagana Tokelau e falite e te Mataeke o Akoga.
Fakamahinoga ma na tulafono
- Ko Niuhila e fakaauau pea te fakaavanoa ki Tokelau na fakamahinoga ma na tautuaga tau ki te fakamahinoga ma Tulafono a te Fakamahinoga Maualuga ma te Fakamahinoga mo na Apili mo Tokelau, veia ona taku mai i te tulafono a Tokelau ma Niuhila.
- Ko na tino molia ma na pagota i na fakamahinoga o na holigatulafono eina kave ki Niuhila mo na fakamahinoga ma falepuipui ai veia ona taku mai i te tulafono a Tokelau ma Niuhila.
- Ko Niuhila ma Tokelau e fai ekilaua na faiga ke fakaauau ai pea te mafai-fakamahino e tuha ai ko na tino molia ma na pagota e kui i he nuku tona tolu i te taimi e femalaagaaki ai i te va o Tokelau ma Niuhila.
- I na fakamahinoga o na holitulafono mo te Fakamahinoga Maualuga ma te Fakamahinoga mo na Apili ko Tokelau e gafa uma ma na tau e mafua mai i te kavega o te tino molia, pagota, vaega a te tulafono ma na ofiha o te fakamahinoga ma tulafono ma na ofiha o te fakamahinoga ki ma mai Tokelau. E gafa ma Niuhila te totogiga o ietahi tau mo na fale e fakaaoga ma ietahi tautuaga mo te fakamahinoga ma tulafono i na fakamahinoga o na matakupu tau holigatulafono ma na matakupu i te va o ni tino, ma e gafa ma te totogiga o na tau fakaauau fakaopoopo i te fakafalepuipuiga o na pagota Tokelau i Niuhila.
- Ko Niuhila e, ona ko tana lagolago tau te pulepulega ki Tokelau e, tuku uma atu na fautuaga talafeagai ma na fehoahoaniga i te hukehukega ma te fakamahinoga o na matakupu tau holitulafono, aofia ai te fakaavanoa na ofiha leoleo a Niuhila ke kavea ma ofiha leoleo a Tokelau veia ona taku mai ai i te tulafono a Tokelau.
Ko na takitaua
- E iei te pepa fakamatalaga e fakatatia ai na takitaua mo te vaega o ietahi lagolago tau te pulepulega ki Tokelau. Ko Niuhila ma Tokelau e mafai mai teia taimi ki teia taimi malilie ki ni huiga ki na takitaua ma vena foki ni itukaiga fehoahoniga patino e he aofia i na takitaua.
FEHOAHOANIGA MO NA FAKALAVELAVE FAKAFUAHEKI MA NA MALA (VAEGA 6)
- Ko na fakalavelave fakafuaheki ma na fakamanuiaga mo na fakalavelave fakanatula e aofia ai te vaega mo te lagolago tau te tamaokaiga mo na tapenapenaga mo na fakalavelave fakafuaheki ma na fakaleleiga mo ni fakafitauli e tutupu ma vena foki na fakamanuiaga ma ni fehoahoaniga mo te fauhia kafai e tupu he fakalavelave fakafuaheki pe ni fakalavelave fakanatula i Tokelau.
Tapenapenaga mo ni fakalavelave ma fakaleleiga mo ni fakafitauli e tutupu
- Ko Niuhila e ia kaumaia ni fehoahoaniga ki Tokelau mo na tapenapenaga mo ni fakalavelave ma te fakaleleiga o ni fakafitauli e tutupu i lalo o te Polokalame mo te Pulepulega o na Fakalavelave Fakafuaheki ma te Tali atu ki na Fakalavelave (EMDR) e pulepule e te Lala a Niuhila mo na Atiakega Fakavaomalo (NZAID).
- Tapenapenaga mo he Fakalavelave ma na fakaleleiga e fai ka tutupu he fakafitauli e ono aofia ai:
- Fakamakekega o te ofiha ma na akoakoga ki te mafai i te atunuku ma i na nuku ke fehoahoani ke fatu ni peleni lelei, pulepulega ma te atiakega o te iloa ma na hikili e talafeagai ke pulepule ai na fakalavelave fakafuaheki.
- Pulepulega o na fakafitauli e tutupu ma na faiga e fakaitiitia ai te taigole o na fakafitauli e ono tutupu i te atunuku ma i na nuku ke fakaitiitia ai na afainaga mai na fakalavelave fakanatula i na nuku.
- Ko Niuhila e fehoahoani ki te kikilaga o te Peleni Fakalavelave Fakafuaheki a Tokelau mo te atunuku. Ko te pepa fakamatalaga e iei ai te Peleni kua malilie kiei. Ko na fehoahoaniga e maua mai i na talatalanoaga ma te Lala a Niuhila mo te Puipui ma te Pulepulega o na Fakalavalave fakafuaheki.
- Ko Tokelau e fakafehokotaki hako ma na faufautua o te tau mo ni fakailoaga vave ki na tau he lelei e ono afaina ai ia Tokelau. E fakailoa e te Ofiha o Tokelau ki te Malo o Tokelau na fakamatalaga e ia maua o ni tau fakapokepoke.
Fakalavelave fakafuaheki ma na fakaleleiga ki na fakafitauli e tutupu
- I te taimi e tupu ai he matua fakalavelave fakafuaheki pe he mala i Tokelau, ko Niuhila e kaumai e ia na fehoahoaniga ki Tokelau i lalo o te Polokalame o te EMDR.
- Ko te vaega mo na fakaleleiga e fatu fakatatau ki na manakoga kua hukehuke veia ona lipotia e na ofiha Tokelau, na ofiha o Niuhila e galulue i fafo ma ietahi lala e gafa ma te hukehukega o na manakoga, ma e hokotaga veia ona talafeagai ai ma ietahi malo ma ietahi lala.
- Ko na galuega mo te toe fakaleleia e aofia ai te tapuke o ni ata o te fakalavelave mai te ea, he iloiloga i te kelekele, kaumaiga o ni hapalai, meafaigaluega ma na tino poto mahani. Kafai e talafeagai, e mafai ke hakili fehoahoani ki ni fakalapotopotoga fakavaomalo talafeagai.
Toefauhia
- Ko te Lala a Niuhila mo na Atiakega Fakavaomalo (NZAID) i ni fakatalatalanoaga ma te Ofiha o Tokelau e fuafua e ia te tali mai a Niuhila ki na talohaga mo ni fehoahoaniga mo te toefauhia o ni fakafitauli kua tutupu. Ko na talohaga e iei ai te hukehukega katoa o na afainaga ma na tau fuafua.
PUIPUIGA FAKAFITAFITA, HAOGALEMU MA TE LEOLEOGA O TE TAI (VAEGA 7)
- Ko na gaoioiga e tau ki na tiute mo te puipuiga fakafitafita ma te haogalemu, leoleoga o te tai, puipuiga o na ika ma te hakiliga ma te laveakiga e tuku fakatahi e te Ofiha o Tokelau, i luga o ni fakatalatalanoaga ma te Vaegakau o te Puipuiga a Niuhila ma ietahi ofiha talafeagai o te malo.
Puipuiga fakafitafita
- Ko Niuhila e fakaauau ke fakatino tona tiute ki te puipuiga fakafitafita mo Tokelau kui atu i te Vaegakau o te Puipuiga Fakafitafita a Niuhila. Ko te Ofiha o Tokelau e hokotaga te tali a Niuhila ki ho he talohaga mo he fehoahoani i na matakupu tau te puipuiga fakafitafita.
Leoleoga o te tai ma te puipuiga o na ika
- E fakaauau pea e Niuhila te leoleoga i te ea ma te leoleoga o te tai i loto o te hone fagota o Tokelau e auala i te fakaavanoa o ana vakalele ma ona manuao, ma e galulue fakatahi ma ietahi ofiha o te malo ma na fakalapotopotoga i te pahefika i te leoleoga fakatahi o te tai ma na gaoioiga mo te leoleoga o na ika.
- E fakaauau pea te galue vavalalata o Niuhila ma Tokelau i loto o na fonotaga a na fakalapotopotoga e ve ko te Taupulega a Malo mo te Puipuiga o na Ika (FFA), ma te Komihi o Fagotaga i Hihifo ma Kogaloto o te Pahefika (WCPFC), ke fehoahoani fakamautinoa ko na gaoioiga e fakatino e na fakalapotopotoga iena e puipuia ai ma fakailoa lautele ai na mafaufauga tau faigafaiva o Tokelau.
- Ko te Ofiha o te Va ki Fafo o Niuhila e fakaauau te galulue fakatahi ma Tokelau ma ke kavatu na fehoahoaniga ki te atiakega o te pulepulega o na taki ma te fakatinoga o faigafaiva i Tokelau.
Hakiliga ma laveakiga
- Kafai e iei he taimi e galo ai he vaka pe he vakalele i te tai o Tokelau pe ko tona hone fagota, ma kua matua heai lava he tahi gaoioiga e mafai e Tokelau ke hakili ai te vaka pe ko te vakalele tena, e fehoahoani ia Niuhila ki Tokelau i te hakiliga ma te laveakiga. Ko he talohaga mo he fehoahoani e pulepule e te Ofiha mo galuega laveaki a Niuhila.
HOKOTAGA FAKAVAOMALO (VAEGA 9)
- Ko Niuhila e, i he talohaga ma Tokelau ma i tana maliega, kavea ma auala mo na fehokotakiga i te va o te Malo o Tokelau ma ietahi malo ma na fakalapotopotoga fakavaomalo. Ko Niuhila e hauniuni foki ke kavea ma hui o Tokelau i na fonotaga fakavaomalo teia e tatau ke auai ki ei ia Tokelau.
- E iei te malamalamaga ko na vaega ieia e fakatino ai lava e Tokelau ana hokotaga fakavaomalo e aunoa ma he fehoahoani mai Niuhila, ma na vaega ieia e fakatino ai e Niuhila ni hokotaga fakavaomalo kohe hui e o Tokelau (f.t. e auai ki he fonotaga ma hui o Tokelau), ko na tiute fakavaomalo fakatetulafono o Tokelau lava, ma e he ko na tiute fakavaomalo fakatetulafono o Niuhila, te fakaaoga.
- Ko he haini a Niuhila ki he feagaiga e mafai ke aofia ai ia Tokelau kafai na talohagagia ma malie ia Tokelau ko ia ke opo ki loto o te hainiga tena a Niuhila ma ko te faiga e fakamaonia ai, kavea ma vaega pe ko ie tahi fakatinoga o na feagaiga e tuku mai.
- E galulue fakatahi ia Niuhila ma Tokelau ke fofo ni fakafehili agai ki na feagaiga kua fakatinogia ma kafai ia Niuhila e haini, kae opotia i loto ia Tokelau.
OFIHA O TOKELAU
- Mo te fakatinoga o ni vaega o te Feagaiga e kitea ai te tatau ke iei he ofiha hokotaga i Niuhila e fakapitoa ona tiute mo Tokelau ma te hokotaga i te va o Niuhila ma Tokelau.
- Ko te Ofiha o te Vakifafo ma Fefakatauakiga a Niuhila e fakatu ma kikila fakalelei he Ofiha teia ka gafa ma te hokotakiga ma te tukuatuga o te lagolago a Niuhila mo Tokelau e tuha ai ma na kautu ma na fakatatiaga o te Feagaiga.
- Ko te Ofiha ka iei ona tiute hokotaga i loto o te Ofiha o te Vakifafo ma Fefakatauakiga ma ietahi malo ma o latou lala. Ko te Ofiha tuloto ia o fehokotakiga mo na fehoahoaniga uma e fakatalohagagia ma fakatatia mai i lalo o te fehoahoaniga ki te hikimi a Niuhila ki te lagolago tau te pulepulega teia e takua i te Vaega 5 o te Feagaiga ma e i lalo foki o ietahi vaega o te Feagaiga ma i loto o na Pepa Lagolago. E fehoahoani ki Tokelau ke mauagia e ia na fakamaumauga e talafeagai ki na matakupu fakaauau a tona malo.
- Ko te ofiha tenei e onoono ma fakatonutonua te hokotaga a Niuhila ma Tokelau ma fakamautinoa ko Tokelau e maua e ia te lagolago e fai mo ia ma e fakatatia i loto o te Feagaiga ma i lalo o ho he tahi tukutukuga na fai i te va o Niuhila ma Tokelau.
- Ko te Ofiha e gafa ma te fakatotokaga ma te lagolagoga o na fakatalatalanoaga faifaipea fakapitoa ma na fonotaga i te va o Niuhila ma Tokelau ieia e takua i te Vaega 10 o te Feagaiga. Ka kavea foki ma lagolago fakavae mo na hui o Tokelau e ahiahi ki Niuhila i na galuega a te malo.
- Ko te Failautuhi o te Vakifafo ma Fefakatauakiga o Niuhila e tofia e ia he Fakatonu o te Ofih, i luga o ni fakatalatalanoaga ma te Malo o Tokelau. E tuku atu foki ki te Fakatonu he kaufaigaluega ma he lagolago iloa fakapitoa tau mahini veia ona talafeagai ai mo te fakatinoga o na tiute o te Ofiha.
- E mafai e Tokelau, i luga i he maliliega ma te Fakatonu, ke tofia ni tino o tana kautautua mai teia taimi ki teia taimi, ke afia ma galulue i loto o te Ofiha ke fakatino ni galuega mo Tokelau. Ko na tofiaga ienei e ono mafai ke fai i he tulaga fakaauau pe i ni tukutukuga mautu kafai e aofia ai he galuega patino.
FAKATALANOAGA (VAEGA 10)
- Ko te Feagaiga e mafai ai ke fai ni fakatalatalanoaga faifaipea ma fakapitoa i te va o Niuhila ma Tokelau, ke fakatalanoa ai na matakupu valevale e mafaufaugia vena foki ma ni matakupu fakapitoa.
- Ko Niuhila ma Tokelau ka fakatino na fakatalatalanoaga kua fakatatia i loto o te Feagaiga i he agaga moni ma te fakamaoni ma i he agaga hagatonu, veia ona fetaui ai mo te mafutaga fakapitoa i te va o kilaua.
- E fai uma na taumafaiga ki te mea e gata mai, e auala i na fakatalatalanoaga, ke kikila ai ki ni vaega e ono kehekehe ai ma e ono tupu ake i te mafutaga ma fofo ai i he faiga vave. Kafai e tupu ni fekehekeheakiga, e fai uma na taumafaiga ki te mea e gata mai ai ke fofo ai i ni fakatalatalanoaga aofia ai, kafai e manakomia, fakatalanoa i te tulaga maualuga fakafaigamalo a na takitaki.
- Kafai e pa ki he tulaga e he mafai ke fofo i ni fakatalatalanoaga he fekehekeheakiga fakapitoa, e mafai e Niuhila ma Tokelau fakaaoga te tautuaga a he tahi tino (e tokatolu kiei ia itu) e malilie fakatahi kilaua kiei, he tino kehe ke fai ma laufali ma fai he fakaleleiga ke fehoahoani ke maua e kilaua he fakaikuga e malilie fakatahi kilaua kiei.
HAINIA i ... i te ... aho o ... ...
__________________ _________________________________
Ulu o Tokelau Minihita o te Va ki Fafo ma Fefakatauakiga o Niuhila
FAKAUIGAGA O NA KUPU O TE FEAGAIGA
Fakatomuaga o te Feagaiga:
|
|
|
Palakalafa 1
|
agaga taki = principles
|
|
Palakalafa 2
|
fakamalohi: e aofia ai foki, fakalototele, iviivinaki = encourage
faifaimea fakatahi = cooperation
faigamalo e pulea e ia = political self-reliance
gaholo e fakateletele ai na huiga = pace of political evolution
malaga hakilikili = mission
uiga ma na lagona taua: e aofia ai foki, talitonuga ma fakatinoga, tauaga = values
uiga ma na lagona e taua [ki a te kilaua] = shared values
|
|
Palakalafa 5
|
fakamamalugia = honouring
|
|
Palakalafa 6
|
mataugia = noting that
|
|
Palakalafa 6
|
aia fakatagatanuku: e iei ai foki te aia fakatagataola, aia tutautahi, aia o tagatanuku = sovereign right
|
|
Palakalafa 7
|
momokotia: e iei foki naunautaki, manakomia = desiring
fakavae: e iei foki fakamautu, kamata = establish
fakatau felagolagomaki: e iei foki te iviivinaki = commitments
|
|
Vaega 1
|
mafutaga = relationship
faifaimea fakatahi = cooperation
e kitea: e iei foki atagia, aliga, fakamatea = characterised
|
|
Vaega 1 No. 1
|
iviivinaki = commitment
|
|
Vaega 1 No. 2(i)
|
fakanaunauga taua = interest
|
|
Vaega 2
|
aganuku ma na tokaga fakateaganuku =culture and heritage
folafola: he maliliega ke fakatino ni galuega= undertakes
takutino = declare
tukehe = unique
fakamateaga = identity
nofo = reside
nofomau = live
taupauga = retention
|
|
Vaega 3
|
hitiheni fakatalohaga = citizen by grant
hitiheni na fanau mai kiei = citizen by birth
tukuatuga = accorded
fakatauagia o na pepa malaga Niuhila = integrity
|
|
Vaega 4
|
Lagolago tau Tamaokaiga = Economic Support
Lagolago tau te Atiakega o na Galuega Lalahi = Infrastructure Development Support
tatau ke lava ma taoga = shall be sufficient
tulaga lelei o tagata o Tokelau = quality of the people of Tokelau
pulepulega lelei fakafaigamalo ma te tamaokaiga = good political and economic governance
|
|
Vaega 4(2)
|
tulaga:ko te lahi o te levolo o te tupe = level
e tatau:shall be
fakavaitauhaga:e he he tauhaga e fokotahi, kae ko ni lulukuga tauhaga = multi-yearly
|
|
Vaega 4(3)
|
polokalame fehoahoaniga tau atiakega kogafenua o te pahefika = regional development assistance programmes
Lagolago tau te Pulepulega, Iloa Fakapitoa tau Mahini ma te Poto Patino = Administrative, Technical and Specialist Support
|
|
Vaega 5(2)
|
Fakamahinoga ma na Tulafono= Justice as in the justice system
Lala Tautuaga Fakamua e iei ai ia tagata faigaluega, na galuega fakamua mtm = public sector
tulaga lelei ma fakamaliegia i na tautuaga ma na galuega lalahi = satisfactory standard of services and infrastructure
|
|
Vaega 6
|
mala : puapuaga, fakalavelave,= disaster
Fakalavelave Fakafuaheki ma na Mala = Emergency and Disaster Relief
tautali = coping/accommodate
fakaleleia : e iei foki te fakamamagia [o na galuega] = mitigation
Puipuiga fakafitafita : puipuiga mai na ohofakiga, ho he puipuiga fakavaegakau = defence
|
|
Vaega 7
|
Leoleoga o te Tai [o Tokelau]:Maritime surveillance
Haogalemu = Security
Puipuiga fakafitafita = Defence
Tai o Tokelau = e aofia ai te kogatai (internal waters), tai hikotakamilo (territorial waters), ma te hone fagota o Tokelau
puipuiga o na fagotaga = e aofia ai ho he vaega o te puipuiga o na itu tau faogataga = fisheries
|
Vaega 8
|
teugatupe fakaleoleo: ni tupe teu mo he fakamoemoe = trust fund
|
Vaega 9(4)
|
talafeagai = relevant
tatau = appropriate
|
Vaega 10(2)
|
e fua = shall be determined
faifai ho = frequency
tulaga aloakia : tulaga o na kaufono e fai e kilatou na fakatalanoaga f.t. minihita, fakatonu mtm = level
|
|
Vaega 10(3)
|
tautali = accommodate/coping
|
|
Vaega 11
|
Huiga o te Tulaga o te Fakafaigamalo = Change of Status
opotia = integrate
agaga moni ma te fakamaoni = e iei fakatalitonugia, agaga lelei, agaga = good faith
Fakaaoga = exercise
|
|
Vaega 13
|
tuhituhiga muamua = originals (as in original copies of the Treaty)
|
|